Mikrobloggaus – ei kiitos
Kyllä se vaan niin on että meikäläisen mikrobloggaus Twitterissä loppui ennenkuin se oli kunnolla edes alkanut. Silloin kun aikoinaan aloitin bloggaamisen niin joka paikassa luki että blogeissa on tärkeää juttujen määrä eikä laatu.
Myöhemmin olen tullut siihen tulokseen ettei se ole näin, ainakaan omasta mielestäni. Jos laittaisin tänne sivuille viisi juttua päivässä ja puolet olisivat tyyliin “kävin kaupassa” niin en usko että niitä juttuja lukisivat muut kuin korkeintaan tutut, jos nekään.
Mikrobloggauksessa vaikuttaa olevan ideana juuri juttujen määrä eikä laatu. Onhan se selvä että kun käytettävissä on ainoastaan 140 merkkiä per juttu, niin miten niin pienestä tekstimäärästä muka saisi jotain laadukasta aikaan? Sitten täytyy olla aktiivinen ja “keskustella” muiden mikrobloggaajien kanssa jne, siihen ei todellakaan riitä aikaa.
Ymmärrän kyllä että Twitter voi myös toimia koska tietyllä tavallahan se on niinkuin virtuaalinen Messengeri. Minulle siitä kuitenkaan ei ole hyötyä kun tässä vaiheessa ei ole tarvetta keskustella virtuaalisesti tuttujen kanssa. Sen voi tehdä messengerissä ja siellä ei myöskään muut ole urkkimassa mitä kirjoittelee.
Onpa nyt kuitenkin kokeiltu tämäkin juttu, olin alunperin aika skeptinen, mutta täytyy aina kokeilla ennenkuin tuomitsee kokonaan.
Muita aiheeseen liittyviä juttuja:
- Kiitos, mutta ei kiitos
- 10 asiaa joita blogi ei tarvitse
- Tiistai ei ollut hauska päivä
- The Bucket List, nyt tai ei koskaan
- Blogini ei ollutkaan roskapostiblogi
Kommentit
Seuraa Facebookissa
Seuraa Twitterissä
